Ennen kuin lähdet rakentamaan MOOCia tai puoliautomatisoitua opintoa, tulee sinulla ensin olla idea siitä, millaista opintoa ja mistä aiheesta olet sitä tekemässä. Opinnon ideoinnin tukena voi olla esimerkiksi oman koulutusohjelman kehittämispäällikkö tai jatkuvan oppimisen tiimi sekä omat kollegat ja asiantuntijaverkostot.
Pohdittavia kysymyksiä, mm.:
Opinnon suunnittelun alkuvaiheessa täytyy myös päättää, että millaiselle kohderyhmälle MOOCia tai puoliautomatisoitua opintoa ollaan tekemässä. Kohderyhmä voi olla esim. tutkinto-opiskelijat AMK / YAMK, CampusOnline, kaikille avoin, tai kansainvälinen yleisö. Myös tässä vaiheessa on hyvä keskustella kehittämispäällikön ja mahdollisesti myös jatkuvan oppimisen tiimin kanssa. Mieti myös opinnon kieli suhteessa aiottuun kohderyhmään. Jos suunnittelemasi opinto on esimerkiksi tarkoitettu kv-tarjontaan, niin kielen on hyvä olla silloin englanti.
Pohdittavia kysymyksiä, mm.
Opinnon suunnittelun alkuvaiheessa täytyy päättää, että oletko tekemässä esimerkiksi täysin automatisoitua MOOCia vai puoliautomatisoitua opintoa, sillä se vaikuttaa niihin digipedagogisiin ratkaisuihin, joita teet. MOOCejakin on useita erilaisia, joista kaikki eivät ole täysin automatisoituja. Kaksi yleisintä tyyppiä on xMOOC (extended MOOC) ja cMOOC (connectivist MOOC). xMOOCeissa korostuu opiskelijan itsenäinen opiskelu verkossa sekä automaattisesti arvioidut testit ja tehtävät. cMOOCeissa painopiste on opiskelijoiden yhteisessä tiedon tuottamisessa ja vuorovaikutuksessa eikä oppimista välttämättä arvioida oppimista määrällisesti. Puoliautomaattisesti arvioidulla opinnolla tarkoitetaan puolestaan opintoa, jossa hyödynnetään sekä automaattisesti arvioitavia tehtäviä ja testejä että opettajan arvioimia tehtäviä.
Pohdittavia kysymyksiä, mm.
Se, onko opinnon tarkoitus olla jatkuvasti tarjolla, ajasta ja paikasta riippumattomasti suoritettavissa oleva opinto (opettajalla ei yleensä ole resurssia opinnon aikana, vaan kaikki työ tehdään opinnon suunnitteluvaiheessa) vai onko opinnolla tietyt toteutusajankohdat / lukuvuosi (opettajalla on usein resurssia opinnon aikana, koska hän myös arvioi osan tehtävistä), vaikuttaa myös mm. opinnon vuorovaikutusmahdollisuuksiin.
Yleensä jatkuvasti tarjolla olevissa xMOOCeissa ei ole samanaikaista eli synkronista vuorovaikutusta tai niissä on korkeintaan asynkronista eli eriaikaista vuorovaikutusta, ollen lähinnä keskustelualueita (vertaiskeskustelut tai viestimahdollisuus opettajalle), koska opiskelijoiden määrää tiettynä ajanhetkenä ei voi etukäteen tietää. xMOOCeissa opiskelija opiskelee omaan tahtiinsa, koska niihin ei yleensä aikatauluteta yhteisiä vuorovaikutustilanteita. cMOOCeissa korostuu enemmän yhteisöllisyys ja niissä voi olla myös synkronisia keskusteluja. cMOOCit eivät yleensä ole jatkuvasti tarjolla olevia, vaan aikataulutettuja, jolloin voidaan varmistaa, että samanaikainen eli synkroninen vuorovaikutus on mahdollista. Myös puoliautomatisoiduissa opinnoissa voi olla samanaikaista vuorovaikutusta.
Pohdittavia kysymyksiä, mm.
MOOCien rakentamiseen vaikuttaa myös se, millainen verkko-oppimisympäristö on käytettävissä ja mitä se mahdollistaa esimerkiksi automaattisen arvioinnin näkökulmasta. Laureassa MOOCit rakennetaan pääosin Canvas-verkko-oppimisympäristöön, mutta käytössä on myös Moodle-pohjainen Digicampus-ympäristö (lähinnä hankkeille).
Pohdittavia kysymyksiä, mm.
–tehtävä indikaattori–
Lisää seuraavaksi MOOC käsikirjoitukseesi seuraavat asiat:
Muista perustella tekemäsi ratkaisut, vaikka teet MOOC-käsikirjoitusta itsellesi.
Pedagogisen suunnittelun eri vaiheisiin löytyy materiaalia myös esimerkiksi:
Laurean ABC Learning Design opinnon suunnittelucanvas ja kortit (Linkittyy ulkoiselle sivustolle)
UNIPS-hankkeen tuottama avoin oppimateriaali: How to plan my course (Linkittyy ulkoiselle sivustolle. Materiaalia ydinainesanalyysiin, osaamistavoitteisiin, mitoitukseen ja opetus- ja arviointimenelmien valintaan liittyen). UNIPS-hanke CC-BY-SA, materiaali englanniksi.
Canvasin opettajan ohjepankki (paljon ohjeita arviointiin liittyen, myös opintojen etenemisen seuranta ja quizit, puoliautomatisoituihin siellä myös vuorovaikutus ja opiskelijoiden vertaisarviointi esim.)
Anna aikaa ajatella-teos (Linkittyy ulkoiselle sivustolle. Opintojen mitoittamisesta)
H5P-työkalut (Linkittyy ulkoiselle sivustolle. H5P-työkaluilla voi luoda interaktiivisia sisältöjä ja pelillisyyttä)
H5P-opas (Linkittyy ulkoiselle sivustolle., Jari Sarja, CC BY-SA)
Yleisesti MOOCien suunnittelusta:
Auressalmi, A. (2021). Kohti opiskelijalähtöistä MOOC-toteutusta Laurea-ammattikorkeakoulussaLinkittyy ulkoiselle sivustolle.. YAMK opinnäytetyö.